Tekstiilikierrätyksen uudet tuulet

Suomen tekstiilirintamalla on jo useamman vuoden ajan puhaltaneet uudistuksen tuulet. Olemme olleet mukana monenlaisessa kehityshankkeessa ja projektissa, mutta erityisen innoissamme olemme vuonna 2019 perustetusta Resteristä, jonka yksi perustajista ja omistajista olemme. 

Rester Oy on perustettu yhdessä muutaman muun uudistusmielisen tekstiilialan toimijan kanssa. Kaikilla perustajilla on ollut alusta saakka selkeä, yhteinen visio ja näkemys tekstiilien kierrätyksen ja jatkojalostuksen mahdollisuuksista Suomessa. Reilut kaksi vuotta perustamisen jälkeen Resterin avajaiset järjestettiin Paimiossa 2.11.2021. Pohjois-Euroopan ensimmäinen poistotekstiilejä laajamittaisesti kierrätyskuiduksi avaava laitos on nyt valmis ja aloittanut toimintansa. Kumppanuuksien solmiminen sekä vastaanotettavan poistotekstiilin että ulosmyytävän uusiokuidun osalta käy kuumana.

Varsinais-Suomessa sijaitsevassa laitoksessa Rester Oy vastaanottaa yritysten poistotekstiilejä sekä tuotannon sivuvirtoja ja avaa ne mekaanisesti takaisin kuiduksi. Vastaanotettu materiaali on erittäin laadukasta, joten siitä voidaan valmistaa esimerkiksi lankaa, erilaisia kuitukangasmateriaaleja, eristeitä, akustiikkalevyjä ja suodatinkankaita sekä komposiitteja.

Saman katon alla toimii myös Lounais-Suomen Jätehuolto Oy, joka huolehtii kotitalouksien poistotekstiilien jalostuksesta kierrätyskuiduksi. Laitos perustuu yhteistyölle, jonka avulla sekä yritysten että kotitalouksien poistotekstiili saadaan hyödynnettyä tehokkaasti.

“Meidän kannalta hienoa ja tärkeää että Suomeen on saatu toimiva tekstiilien kierrätysprosessi, vieläpä näin kahden linjan voimin. Kun tätä hahmoteltiin vajaa viisi vuotta sitten tämä oli vain toiveissa”, kommentoi Jukka Pesola, Pure Wasten perustajaosakas ja Resterin hallituksen jäsen.

Tekstiiliteollisuuden leikkuujätteen parissa työskentely on meille Pure Wastelaisille tuttua jo vuosien takaa ja prosessit on saatu luistamaan tehtaallamme Intiassa. Usein meiltä onkin kysytty, että miksi toimimme toisella puolen maapalloa, etenkin koska Intiassa toimimiseen yhdistetään arveluttavat työolot ja epäeettisyys. “Meidän näkemys on että ylijäämät, hukat ja käytöstä poistetut tekstiilit pitää pystyä käsittelemään siellä missä ne syntyy. Intiassa käsittelemme teollisuudessa syntyvästä hukasta uutta materiaalia ja siitä tuotteita”, selventää Pesola. Teollisuuden leikkuujätteen rahtaaminen Suomeen, tai muualle Eurooppaan, olisi ympäristö- ja taloudellisesta näkökulmasta järjetöntä. 

Kuluttajien ja yritysten käytöstä syntyvä poistotekstiili onkin sitten toinen asia. Yksistään vuonna 2019 Suomessa kertyi lähes 86 miljoonaa kiloa poistotekstiilejä (Textile Flows in Finland, 2019). On kestämätön ajatus, että ulkoistaisimme tämän ongelman muihin maihin tai että antaisimme kaiken tämän arvokkaan raaka-aineen päätyä polttoon. Pesola selittää kantaamme aiheeseen: “Useita vuosia olemme tutkineet miten pystyisimme hyödyntämään poistotekstiiliä raaka-aineena. Tämän osalta olemme tehneet jo tutkimus- ja testimielessä läpimurron ja todenneet että se on mahdollista. Kaupalliseen mittakaavaan emme ole tätä vielä isosti ottaneet koska emme halua kuskata poistotekstiiliä täältä Intiaan ja sitten tuotteena takaisin. Haluamme rakentaa jalostusprosessin tänne lähemmäs jotta ajatuksemme paikallisesta jalostuksesta toteutuisi”. 

Iloksemme voimme todeta, että ensimmäinen vaihe on nyt valmis. Resterin koneet käyvät täysillä ja tuottavat käytöstä poistetusta tuotteista uutta kierrätettyä kuitua raaka-aineeksemme. Muutoksen tuulet ovat puskeneet meitä eteenpäin kovalla vauhdilla ja uskomme, että tuulet eivät ole laantumaan päin – ainakaan jos meistä on kiinni.