Testissä vaatteen arkikäyttö
Vaatteen elinkaari ei pääty kauppaan, eikä siten myöskään vaatteen vaikutukset. Vaikka valmistus on keskeinen osa vaatealan ympäristökuormaa, myös vaatteen käyttö ja huolto ovat merkittäviä tekijöitä ja muodostavat osansa koko alan vaikutuksista.
Jos vaatteita käytettäisi nykyistä pidempään, uusien vaatteiden tarpeen vähentyessä vähenisivät myös päästöt. Suomen tekstiili- ja muoti ry:n raportin mukaan kotimaisen tekstiili- ja muotialan tehokkain yksittäinen päästövähennyskeino olisikin yksinkertaisesti pitää vaatteet käytössä kaksi kertaa nykyistä pidempään (Suomen Tekstiili ja Muoti ry, 2021). Aiheen tärkeydestä huolimatta vaatteiden käyttöä ei kuitenkaan ole juuri tutkittu.
Koska pyrimme mahdollisimman vähäpäästöiseen toimintaan, on myös tuotteidemme käyttö meille tärkeä kehittämisen ja myös tutkimuksen kohde. Osallisuutemme kotimaisten yritysten, organisaatioiden ja tutkimuslaitosten yhteiseen tekstiiliteollisuutta kestävästi uudistavaan Telavalue-hankkeeseen toi meille mahdollisuuden selvittää käyttökokemuksia tutkimuksen avulla. Osana hanketta toteutimme LAB Muotoiluinstituutin kanssa tutkimuspilotin vaatteidemme käytönaikaisesta kestävyydestä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten vaatteidemme kestävyys ja laatu näyttäytyvät todellisessa arkikäytössä.
Minimum Expected Lifetime -tutkimus
Minimum Expected Lifetime -tutkimuksen toteutti LAB Muotoiluinsitituutin puettavan muotoilun osasto vuosina 2021-2024. Tutkimukseen valittiin suosituimpia klassikkotuotteitamme, joiden käyttö- ja pesukertoja mitattiin tutkimukseen osallistuneiden arkielämässä 4-12 kuukauden aikajaksoilla. Tutkimuksessa yhteensä 47 osallistujaa piti päiväkirjaa tuotteiden käyttö- ja pesukerroista, sekä arvioi niiden kulumista ja odotettua käyttöikää oman kulutuksensa perusteella.
Tutkimuksen tuloksena t-paitamme arvioitiin kestävän käytössä 8 vuotta ja collegetuotteemme 10 vuotta, kun ne huolletaan ja säilytetään huolellisesti, ja saavat riittävästi käyttölepoa. Arvio perustui testikäyttäjien antamiin kommentteihin, sekä tutkijoiden tekemiin havaintoihin käytön jälkeen palautetuista tuotteista.*
Tulokset olivat rohkaisevia ja antoivat meille arvokasta tietoa siitä, kuinka vaatteitamme käytetään ja huolletaan ja miten niiden kestävyys ja laatu käytön aikana koetaan. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä ja esiin nousi myös kysymyksiä, jotka vaativat lisätutkimusta ja joihin haluamme perehtyä tarkemmin. Erityisen merkittävässä roolissa vaatteen pitkäkestoisuudessa on hankaus, jonka voimakkuus myös vaihtelee huomattavasti eri käyttäjillä.
Informaation lisääminen kehityskohteena
Tutkimus osoitti selkeästi huollon merkityksen vaatteen käyttöikään. Kehitysehdotuksina tutkijoiden taholta saimmekin syventää hoito-ohjeita, sekä lisätä tuotteille myös säilytysohjeet. Lisäksi tutkijat ehdottivat valmistuspäivämäärän ilmoittamista tuotteissa, jotta niiden ikää olisi helpompi seurata.
Näihin kehityskohteisiin voimme vastata entistä paremmin tulevaisuudessa, kun tuotteemme saavat digitaaliset tuotepassit. Tuotepassiin on mahdollista tallentaa huomattavasti laajempaa ja monipuolisempaa informaatiota kuin pesulappuun painetuissa tiedoissa. Näemmekin, että digitaalinen tuotepassi on hyvä väline paitsi valmistuksen läpinäkyvyyden lisäämiseksi, myös tuotteen huoltamisen ja pitkäikäisyyden edistämiseksi.
Tavoitteemme on, että vaatteemme ovat osa kestävästi toimivaa kiertotaloutta, jossa vaikutukset minimoidaan kaikissa elinkaaren vaiheissa.
*Käyttöikä on arvioitu sosiaalisena käyttöikänä, eli aikana, jolloin vaate on riittävän siisti ja edustava alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan.
Lähde: Suomen Tekstiili- ja Muoti ry, 2021. Suomalaisen tekstiili- ja muotialan globaalit ilmastovaikutukset.