Tiesitkö, että maapallon kaikesta vedestä vain noin 1 % on ihmiskunnan käytettävissä? Maailman vesistä 97,5 % on suolaista, ja juomakelpoista makeaa vettä on vain 2,5 %, josta yli puolet on lumena ja jäänä.
Maailman vesipäivää on vietetty 22.3 vuodesta 1993 lähtien. Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta vesivarantojen vaikutuksesta taloudelliseen tuottavuuteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
Puuvillan kutistama
Olet varmaan nähnyt kuvasarjoja pienenevästä ja lopulta lähes olemattomiin katoavasta Araljärvestä. Nykyisen Kazakstanin ja Uzbekistanin rajaseudulla sijaitseva Araljärvi oli vielä 50 vuotta sitten maailman neljänneksi suurin järvi ja tunnettu runsaasta kalakannastaan.
1960-luvulla järveen laskevien jokien vettä ryhdyttiin käyttämään kasteluun, jonka avulla alueiden kuiva autiomaa haluttiin muuttaa erityisesti puuvillan kasvatukseen sopivaksi. Sato kukoisti, mutta samalla vedenpinta laski kovaa vauhtia ja järvi alkoi kutistua siihen virtaavan veden vähentyessä. Samalla alueen ilmasto muuttui pöllyäväksi aavikoksi, mikä johti paikalliseen ilmastonmuutokseen ja sademäärän vähenemiseen.
Tuotanto ja tuhlaus
Tänä päivänä Intiassa noin 100 miljoonaa ihmistä joutuu elämään ilman puhdasta vettä. 85 % koko väestön vesitarpeesta täyttyisi sillä määrällä vettä, joka kuluu maassa pelkän puuvillan kasvatukseen.
Arviolta noin puolet kaikista tekstiileistä on valmistettu puuvillasta. Valtaosa maailman puuvillan tuotannosta tulee keinotekoisesti kastelluilta pelloilta, muun muassa kuivilta alueilta Kiinasta ja Intiasta.
Pystytkö kuvittelemaan - vuosittain uutta puuvillaa tuotetaan noin 24 miljoonaa tonnia, johon kuluu 9 triljoonaa litraa vettä! Mikä hulluinta - 3,5 miljoonaa tonnia puuvillaa heitetään hukkaan joka vuosi, vaikka 95 % siitä olisi kierrätettävissä.
Tulevaisuuden näkymät
YK:n kuuden vuoden takainen raportti ennustaa, että maapallon vesivarat uhkaavat vähentyä 40 % seuraavan viidentoista vuoden aikana. Jos nykyiset käyttötottumukset eivät muutu, meillä on vain 60 % vettä siitä määrästä, jonka tarvitsisimme vuonna 2030.
Intian tehtaamme työntekijä Venkateshwarlu kertoo: Puuvillan kasvatus lisääntyy jatkuvasti, samalla väestömäärän kasvaessa myös ruuan tarve lisääntyy. Vesi ei riitä sekä puuvillan että ruuan viljelyyn. Kulutustottumuksemme ovat myös muuttuneet vuosien saatossa. Meillä on nykyään enemmän vaatteita kuin todella tarvitsisimme.
Vaikka asumme Suomessa emme voi ummistaa silmiämme ongelmilta, joita tarpeidemme tyydyttäminen aiheuttaa muualla maailmassa. Vaateteollisuuden on pakko ottaa käyttöön erilaisia vaihtoehtoja massatuotetun puuvillan tilalle. Haluamme tehdä oman osuutemme maailman vesitilanteen parantamiseksi: puuvillan viljelyn sijaan kierrätämme tekstiiliteollisuudessa syntyvää leikkuujätettä uudeksi kankaaksi, josta ekologiset Pure Waste vaatteet valmistetaan.
Kuinka voin itse vaikuttaa tilanteeseen?
Olemme koonneet alle vinkkejä siitä, kuinka voit omilla teoillasi vaikuttaa maailman vesitilanteeseen. Listan avulla voit pienentää ympäristökuormitusta omalta osaltasi, ja mikä parasta - aloittaa voi vaikka heti!
- Osta vain tarpeeseen
- Suosi kierrätysmateriaaleista valmistettuja tai kierrätettyjä vaatteita
- Pidennä vaatteen käyttöikää huolellisella vaatehuollolla
- Korjaa rikki menneet vaatteet
- Vältä turhaa vaatteiden pesua, pese vaate vasta kun se on likainen
- Kierrätä vaatteet joita et itse enää käytä
- Käytä vaatteet loppuun
Niinkin huomaamattomalla asialla kuin pidentämällä vaatteen keskimääräistä käyttöä yhdeksän kuukautta, pienennät samalla sen vesijalanjälkeä 25–30 %.
Kierrätysmateriaaleista valmistetun vaatteen vesijalanjälki on 99 % pienempi verrattuna neitseellisistä materiaaleista valmistettuun vaatteeseen –jota varten puuvilla on varta vasten viljelty. Näin ollen voidaan sanoa, että valitsemalla kierrätysmateriaaleista valmistetun t-paidan säästyy keskimäärin 1 425 litraa puhdasta vettä. Veden määrä vastaa 19 ihmisen päivittäistä veden tarvetta.
Uskomatonta – eikö totta!