Who made my clothes?

Uusia vaatteita pidetään usein harmittomana hemmotteluna ja mahdollisuutena ilmaista itseämme. Monikaan ei tule ajatelleeksi, että muodilla on pimeä kääntöpuolensa, joka aiheuttaa paljon ongelmia aina ympäristökuormituksesta ihmisoikeuskysymyksiin. 

Tänä vuonna tulee kuluneeksi kahdeksan vuotta siitä, kun 24.4.2013 Bangladeshin Dhakassa romahti kahdeksankerroksinen tehdasrakennus, Rana Plaza. Onnettomuudessa kuoli yli 1100 työntekijää ja loukkaantuneita oli noin 2500.

Tehdasrakennuksen romahdus synnytti vaatevallankumouksen (eng. Fashion revolution), jonka tarkoituksena on tehdä vaateteollisuudesta vastuullisempi ja läpinäkyvämpi. 

Meille on erittäin tärkeää tuottaa laadukkaat kierrätysvaatteemme huomioiden sekä ekologinen että sosiaalinen vastuu. Viestimme toiminnastamme myös avoimesti. 

Vaatteen todellinen hinta

Noin 75 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa työskentelee vaateteollisuudessa. Useimmat heistä elävät köyhyydessä.

Hankkiessamme uusia vaatteita pysähdymme harvoin ajattelemaan, mitä joku toinen on tehnyt vaatekappaleen vuoksi. Ensin tuotetaan raaka-aine, josta valmistetaan kuitua. Tämän jälkeen kuitu kehrätään langaksi ja kudotaan kankaaksi. Kangas siirtyy viimeistelyjen jälkeen ompelimoon, jossa siitä ommellaan vaatteita ja viimein vaatteet kuljetetaan määränpäähän markkinoitavaksi ja myytäväksi. 

T-paidan, jonka hinta on parin euron luokkaa, pitäisi laittaa hälytyskellot soimaan; kaikki paidan tuotantoketjussa eivät ole voineet saada reilua korvausta työstään.

Kuitenkaan hinta ei yksin määrittele tuotteen vastuullisuutta, eikä vastuullisen muodin tarvitse olla kukkaron nyörejä venyttävää. Meiltä usein kysytäänkin, kuinka t-paitamme maksaa vain 19,90 €? Vastaamme kankaan valmistuksesta itse, eikä tuotantoprosessissamme ole ylimääräisiä välikäsiä, jonka vuoksi pystymme pitämään Pure Waste tuotteiden hinnat kilpailukykyisinä huolehtien samalla tuotannon vastuullisuudesta.

Kuka on valmistanut Pure Waste vaatteesi? Vivian, Jagannath, Venkat - ja moni muu! 

Tie kaartelee värikkäiden maisemien lomassa, tehtaan pihalle saavuttaessa ei uskoisi saapuvansa ompelutehtaalle, sillä pihalla komeilee palmut ja tunnelma on rauhallinen. Takapihalta löytyy jopa tehtaanjohtajan silmäterä: rehevät rivistöt chikoo-hedelmäpensaita. 

Palmut ja paikalliset hedelmäpensaat ovat tulleet tutuiksi myös tiimillemme Helsingissä, sillä tavallisesti vierailemme tehtaallamme Etelä-Intiassa, Tamil Nadun osavaltiossa noin neljä tai viisi kertaa vuodessa. Tarkoin valittu kumppanimme TULI trading huolehtii puolestaan tuotannosta Bangladeshissa, jonne laajensimme toimintaamme tuotantokapasiteetin kasvun myötä. (Voit lukea lisää tuotantomaan valinnasta blogikirjoituksestamme täältä.) 

Koronan rajoitettua matkailua, emme ole päässeet tavalliseen tapaan matkustamaan tehtaillemme viimeisen vuoden aikana, mutta pidämme yhteyttä tiiviisti. 

Emme tuota vaatteitamme vain ekologisesti vaan huomioiden myös sosiaalisen vastuun.  Jokaista  työntekijää kohdellaan oikeudenmukaisesti ja huolehdimme kaikkien hyvinvoinnista.

Arvioiden mukaan keskimääräinen työpäivä tuotantomaissa on hurjat 14-16 tuntia päivässä. Normaalin työpäivän pituus tehtaallamme on yhdeksän tuntia, mukaan lukien lounastauko ja kaksi teetaukoa. Kun lämpötila on korkeimmillaan on päivän aikana useampia taukoja. Ylityöt ovat aina vapaaehtoisia ja niistä maksetaan aina korvaus.

Miellyttävät työolosuhteet on otettu huomioon muun muassa ilmastoinnilla ja katon eristyksellä lämpötilan säätelemiseksi. Tehdasrakennukset on suunniteltu ja rakennettu teollisuuskäyttöön turvallisen työympäristön takaamiseksi. Tehdasalueella on varjoisa ruokala, jonne on mahdollisuus mennä viettämään taukoja. Kuljetus kaupunkiin tehtaalta taittuu pienellä bussilla. Kauempaa tulleille työntekijöille tarjotaan tarvittaessa majoitus tehdasalueelle rakennetuissa asunnoissa, joiden edustalla työntekijät usein viettävät yhdessä iltaa musiikin raikuessa. 

Jokaiselle joka työskentelee kanssamme kirjoitetaan työsopimus ja maksetaan kuukausittain oikeudenmukainen ja tasapuolinen palkka. Alaikäisiä työntekijöitä ei sallita. 

Työntekijöiden sosiaalikulut korvataan ja terveydenhoito ostetaan paikallisesta yksityisestä sairaalasta.

Venkat (kuvassa keskellä) on Pure Wasten Intian tehtaan johtaja. Venkatin positiivinen asenne ja lämmin hymy tarttuu helposti jokaiseen. Hän on työskennellyt vaateteollisuuden parissa koko elämänsä.  Tällä hetkellä hän huolehtii tehtaamme päivittäisistä toiminnoista ja tuotteiden laadusta. Hän uskoo että laadukkaat tuotteet syntyvät tyytyväisten työntekijöiden käsissä, siksi hänelle on erityisen tärkeää huolehtia työntekijöiden hyvinvoinnista. 

Venkat kertoo olevansa aamuvirkku; hän herää joku aamu joogaamaan ennen töihin lähtöä. Venkat on myös innokas maanviljelijä, joka selittää aiemmin mainitut tehdasalueen hedelmäpensaat. Hänen koko perheensä työskentelee tehtaalla: vaimo ja kaksi poikaa. Hän toivoo, että jonain päivänä hänen lapsensa jatkaisivat tehtaan toimintaa. “Tuntuu hyvältä että teemme jotain hyvää ympäristön puolesta”, hän hymyilee. 

Jagannath Mishra on työskennellyt tehtaalla kaavojen leikkaamisen parissa usean vuoden ajan. Hänen mielestään parasta työssä ovat ystävälliset työkaverit. Kysyttäessä missä hän näkee tekstiiliteollisuuden sadan vuoden päästä, hän ei osaa kertoa, mutta toivoo että kierrättämällä voisimme tehdä lisää hyvää. Hän toteaa “teemme hyvää työtä säästämällä vettä tuleville sukupolville.”

Vivian pakkaa valmiit tuotteet kuljetusta varten kohti Helsinkiä. Tapasimme Vivianin lounaalla, jolloin hän vitsailikin, että työssä parasta täytyy olla tauot. Vivian asuu läheisessä kylässä perheensä kanssa. Työpäivien jälkeen hän viettää mielellään aikaa veljiensä kanssa, mutta kaikki keskiviikkoillat hän pyhittää ystäviensä tapaamiselle. 

Kuinka sinä voit olla osa vallankumousta? 

Muoti on halvempaa kuin koskaan aiemmin ja sen vauhti on johtanut turvattomiin työoloihin ja työvoiman hyväksikäyttöön. Kuinka vaateteollisuuden tulisi sitten muuttua? 

Alati vaihtuvista trendeistä tulisi luopua, ja tuotteiden hinnoittelun muuttua reiluksi kaikkia kohtaan. Lainsäädännön tulisi ennaltaehkäistä ihmisoikeusloukkauksia yritysten alihankintaketjuissa. 

Muutos vaatii parannuksia vaateteollisuuden toimijoiden lisäksi myös kuluttajilta. Ei tulisi ajatella, että yksittäisillä valinnoillamme ei olisi juurikaan merkitystä. Kuluttajina meidän tulisi ostaa vähemmän ja laadukkaampia tuotteita, sekä pitää vaatteistamme hyvää huolta, jotta ne kestäisivät käytössä mahdollisimman pitkään. Painavin vastuu on aina tuottajilla, mutta valitsemalla hyvin, kysymällä ja kyseenalaistamalla jokainen meistä voi vaikuttaa. 

Tällä viikolla sinulla onkin mahdollisuus kysyä “kuka valmisti vaatteeni?” (eng. “who made my clothes?”). Pue valitsemasi vaate päällesi nurinpäin, ota kuva ja jaa se sosiaalisen median kanavissasi hashtageilla #WhoMadeMyClothes ja #Vaatevallankumous, ja tägää tuotteen valmistanut yritys kuvaasi! Kuvan voi lähettää myös suoraan vaatteen valmistaneelle yritykselle ja kysyä heiltä suoraan, kuka sen on tehnyt.